Kämppä on lähes tyhjä ja Ruotsin pitkä oppimäärä on lähes suoritettu. Lennotkin on vaihdettu SAS:lta Blue1:lle, joten Suomeenkin pääsee suunniteltuna päivänä. Hieman SAS:n lakko on tuonut lisäjännistystä.

Eilen oli ylippilaskunnan järjestämä tentapub, joka vastaa jossain määrin dipolibileitä. Konsepti oli enemmän yökerhomainen kuin dipolibileet. (Aamu)palaa ja kahvia sitten piti tänään hakea alakerran Mäkistä. Outoa kun ole käytännössä mitään tavaroita vaatteiden ja siivousvälineiden lisäksi käytettävissä. Yöpalana kotiin tultua syötiin papuja ja maissia oliiviöljy/balsamiviinietikkakastikkeella - tiskatusta piparirasiasta kertakäyttöveitsillä...

Ilmeisesti Göteborgin yliopistolla on projekti, jossa kartoitetaan erilaisia ruotsin murteita. Sivulla on ääninäytteet sadasta ruotsin murteesta. Näytteet on joko mp3 tai wav muodossa, joten siitä vaan jokaisen ipodiin ruotsin murteet soimaan. Varsinkin jos kiinnostaa metsästys ja kalastus.


Seuraava linkki vie suoraan murteiden pariin:
http://swedia.ling.gu.se/info/litenkarta.html

Kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa näytteet pohjammaan suomenruotsista. Sitä voi taas miettiä suomalaisen peruskoulun ja lukion ruotsin opetuksen järkevyyttä. Nyt sitten huomasin, etten niiden tarjoamilla eväillä olisi lukion jälkeen pärjännyt edes Ruotsissa kuin Närpiössäkään....

Viikonloppun oli Lauran kanssa tarkoitus käydä ostamassa jotakin todella ruotsalaista keittiöön, kun muuttokin takaisin Suomeen lähestyy. Hakusessa oli entisen Ruotsin kuningattaren, Sigvard Bernadotten, muotoilema Margrethe kulho. Siis kyseessä on yksi Ruotsalaisen muotoilun helmiä, jota ruotasalaiset jaksavat aina hehkuttaa. Laadukkaalle ja nätille kulhollehan on aina käyttöä.


Kaupassa sitten huomattiin, että kulho onkin tehty melamiinistä. Siis kysessä olikin todellinen avaruusajan tuote, joka ei kuitenkaan kestä mikroaaltouunia. Vaikka tuote on muotoiltu alunperin 1950-luvulla, ja mikroaaltouunit tulivat käyttöön 1970-luvulla, ei vuonna 2007 saa kyseistä tuotetta mikronkestävänä. Mikrohan on juuri tehty lähes sitä varten, että voin tai margariinin voi leipoessa sulattaa kätevästi mikrossa samassa kulhossa missä taikinanteko tapahtuu.

Tämä kulho näyttää kuvastavat todella paljon kaikkea ruotsalaista. Käsittämätön hehkutus ensin siitä miten hieno, perinteikäs ja erinomainen jokin asia on. Sitten kun sitä pitäisi käyttää tai asiaan tarkemmin tutustuu, niin sieltä aina löytyy jotakin, joka on perustavanlaatuisesti pielessä. Niinkuin tämä leivontakulho: erinomainen, mutta sitä ei voi käyttää nykypäivän leipomisessa...

Tänään on sitten Ruotsalaisten superlauantai. Ruotsi - Kanada jääkiekossa ja illalla sitten Euroviisut. Kansallisen hehkutus on ollut aivan käsittämätöntä. Ei Suomessa ole ollut samanlaista kansallista näkynyt. Kaikissa mahdollisissa lehdissä on ollut aivan varmaa tietoa siitä miten Ola Salo ja The Ark voittaa laulukisat. Ovat taineet unohtaa Jantelagenin. Turha luulla itsestään liikoja. Ainakin ensimmäisen erän jäleen Kanada johti Ruotsia jääkiekossa 3-0. "Är du arg?" kysyi toimittaja kaukalotoimittajalta. Vastaus oli: "Bara besviken". Olisi vain niin hienoa nähdä Ruotsin tappio illan laulukisoissa. Siinä sitten olisi mukavaa ihmettelyä seurattavaksi ensiviikolle, kun tenteihinkin on viikon tauko.

Superlördag!
Expressen: "Nu tar vi dem"; "17.15 Sverige vs. Kanada, 21.00 Sverige vs. Europa"
Aftonbladet: "Heja Sverige!"

Vappu tulee myös Ruotsiin. Ainakaan KTH:n kampuksella vuoden ykkösjuhla ei ole näkynyt oikeastaan mitenkään. Ainakin jos vertaa Otaniemeen. Täällä paikalliset suuntaa Uppsalaan, me Otaniemeen!

Sundsvallissa on sitten kesäksi tehty seuraava sääntö vähentämään kesätapahtumiin liittyvää alkoholinkäyttöä: Folkölin ostaminen keskustan kaupoista on kielletty alle 25-vuotiailta. Rankka veto. Nyt ei sitten voi juoda itseään humalaan Sundsvallissa 3,5%-vahvalla oluella. Voisipa sanoa, että nyt on kyseessä melkein hurjin alkoholipoliittinen avaus sitten kieltolain. En kyllä ole oikein kenenkään nähnyt täällä ostavan kaupasta folköliä. Ainakin Kistan alkossa ihmiset kantavat Systenbolagetista erikoisvahvaa 10 prosenttista olutta. Eipä tartte käydä vessassa turhaan. Ja Systembolagetin aukiolopolitiikka (arkena kiinni klo 18 ja lautantaina klo 13) pitää huolen, että varastotasot on kotona pidettävä kohdillaan. Sehän se juomista vähentää...

Nyt on sitten saatu Perkkaalta asunto, joten ei siitä ei enään tarvitse jännätä. HOAS toteutti taas tiukkaa pelottelupolitiikka ja sähköpostikyselyyn vastasi, että Leppävaaran asunnot on erittäin suosittuja ja voi jonottaa jopa puoli vuotta. ...Ei tarvinnut :)

Nyt ollaan sitten takaisin Istanbulista. Oli mieletön paikka ja todella positiivinen yllätys. Ehkä ne kliseet idän ja lännen kohtaamispaikasta ovat totta. Vaikka kaupunki oli todella suuri, niin kaikki tuntui jollakin tavalla organisoidulta. Ihmiset jonottivat bussipysäkeillä, kaikissa takseissa on mittarit, poliisit täyttivät lomakkeita yhdessä sadoista Kadiköyn työkalukaupoista. Toisaalta taas en ole missään todistanut sitä, että poliisi ampuu pistoolilla takaa-ajon yhteydessä liikkuvasta autosta pakenevaa autoa...




Tässä pitäisi koota nyt itsensä takaisin ruotsalaiseen arkeen. Sitä ei oikein tiedä onko "loma" loppunut vai mitä. Kaikki puhuvat ympärillä vierasta kieltä ja asuinhuoneen koko ei poikkea lähes mitenkään Istanbulin hotellihuoneesta. Ruotsin aine pitäisi kirjoittaa ja projektityöt saada taas liikkeelle...

Tänään oltiin sitten Lauran kanssa kaupungilla ostoksillla. Vähän sellainen perinteinen keikka kun lähtee ulkomaille lomalle niin juuri sitä ennen pitää polttaa rahaa kunnolla koti/asuin-maassa. Pääsee sitten kunnolla rahanmenon makuun. Niin pitää vielä nyt hehkuttaa, että kymmeneksi päiväksi Istanbuliin...

Siinä sitten samalla kävimme syömässä aitoruotsalaisessa MAX-hampparipaikassa. Firma joka avasi ruotsin ensimmäisen drive-in:n Piteå:on kahdeksankymmentäluvulla. Hyviä oli hampparit ja muutenkin omaleimainen paikka. Paikalle tulee vähän miinusta siitä, että ulko-ovessa olevissa merkinnöissä kerrotaanettä ruuassa ei ole "trans-rasvaa" eikä GMO:ita. Ihme ravinto- ja ekohippeilyä. Ehkä joskus voisin kirjoittaa tänne pienen tarinan siitä miten ruotsi on vanhojen hippien johtama ja rakentama paikka...

Olo oli kuin ulkomailla. Kun on maalle ominaisessa pikaruokalassa, niin sitä on pää aivan sekaisin siitä miten tulee toimia. Ovella pitäisi olla kuvalliset ohjeet. Tässä nyt pienet ohjeet max-mestaan:

1. Mene jonoon. Kassat 1 ja 2 ovat vain taka-away linjoja. Numerot on tyhmästi katonrajassa niin, että jonottaessa niitä ei huomaa. Vasemmassa reunassa sitten myyjä huutaa: "Ledig kassa" -"Är det en take-away kassa?" -"Nej".
2. Tilaus ja maksu normaalisti
3. Myyjä jättää tarjottimen, tyhjän mukin ja kuitin tiskille. Siinä on todennäköisesti myös edellisen asiakkaan tarjotinsetti.
4. Kohteliaasti pitää mennä takavasemalle, niin seuraavat pääsevät tilaamaan.
5. Sitten odotellaan kunnes tiskillä aletaan huutelemaan tilausta sekä hampparit ja yms. ovat ilmestyneet tarjottemelle. Poiketen esim. mäkkäristä valmiit hampurilaiset tulevat keittiö puolelta kassoittain, ei tuotteittan. Mielenkiintoista.
6. Sitten mennään hakemaan juomapisteessä juomat pahvimukeihin. Kassalla voi olla tyhmää tilata esim. ateria kolalla, kun juoman saa itse valuttaa koneesta.
7. Loppuosa proseduurista menee omalla intuitiolla.
   

Eilen tuli TV-Finlandilta FST:n dokumentti suomenruotsalaisesta Ruotsissa. Pääasiassa juttu kertoin heidän etujärjestön (FRIS) puheenjohtajasta. Todella mielenkiintoinen dokkari.

Joskus aikaisemmin olen lukenut lehdistä jutta suomenruotsalaisista, jotka ajavat suomenruotsille vähemmistökielen (vai suomenruotsalaisille vähemmistön) asemaa. Suomessa on vastaanotto ollut valtaväestön keskuudessa vähintäänkin huvittunut: "Mitä ne hannuhanhet tarvitsevat viellä lisää, ja varsinkin siellä Ruotsissa?"

[Borgå - Porvoo]

FRIS:n sivuilla kerrotaan, että Ruotsissa asuu noin 60000 suomenruotsalaista, joka vastaa noin viidesosaa koko Suomessa asuvien suomenruotsalaisen määrästä. Eli aika merkittävä osuus kaikista maailman suomenruotsalaisista. Suomenruotsalaisethan ovat suomalaisia ja heillä on suomalainen kulttuuriperintö, mutta äidinkieli on ruotsi. Tietenkin myös pitää muistaa suomenruotsalainen kulttuuri itsessään.

Ruotsalaisille tuntuu olevan täysin ylitsepääsemätön asia ymmärtää, että Suomessa asuu ihmisiä jotka eivät ole ruotsalaisia mutta jotka puhuvat äidinkielenään ruotsia. Ruotsalaiset voivat kutsua suomenruotsalaista aksenttia sanalla "brytning", sanan "dialekt" sijaan. Esimerkiksi skånelaisilla, tukholmalaisilla ja norbottenilaisilla on oma murre, mutta heidän mielestä suomenruotsalaiset puhuvat ruotsia vääränlaisella aksentilla. Asiaa tietenkin monimutkaistaa ruotsalaisten kannalta se, että he eivät välttämättä erota suomenruotsalaisen aksenttia sellaisen ihmisen puheesta, joka on opetellut ruotsia suomalaisessa koululaitoksessa. Ihmetellään vain, että "oletpas sinä oppinut puhumaan sujuvaa ruotsia todella nopeasi - ääntämyksesi on tosin viellä pielessä". Se mikä erottaa on sanaston laajuusta ja kieliopin sujuvuus.

Varmasti sitä suomenruotsalaisia kismittää täällä. Sitä kun saa myös itse selvitellä, mikä takia sitä on tullut opeteltua puhumaan koulussa. Saatikka sitten pitäisi selvitellä omaa äidinkieltänsä. Ruotsalaiseen yhteiskuntaan ei voi kuulua jos ei puhu ruotsia, eikä vähemmistöajattelua ei tunneta samalla tavalla kuin Suomessa. Sitä on pakkoruotsalaistuttava.

Ihmeelliseltä tuntuu se, että ruotsalaiset eivät tunnu tuntevan omaa historiaa eikä omia lähinaapureitaan. Se että viereisessä maassa on merkittävä ruotsinkielinen vähemmistö, ei tunnu olevan kovinkaan tärkeä asia. Suomenkielisten mantra siitä, miten suomenruotsalaisilla on koko suuri Ruotsi tukenaan näytää olevan vailla todellista pohjaa. Yhteistä suomenruotsalaisilla ja ruotsalaisilla taitaa olla kieli, josta ruotsalaiset eivät laajalti ole millään tasolla tietoisia.

... Siis vain kesäaika. Aina se tuntuu olevan hankalaa muistaa koska ja mihin suuntaan kelloa pitikään siirtää. Suomeksi muistisääntönä voisi pitää sitä, että kelloa siirretään aina kesään päin. Loogista.


Myös muissa maissa tuntuu tälläinen kohtuu abstrakti asia tuntuvan hankalalta. Ruotsalaiset ovat kehittäneet seuraavan säännön: "Ta fram grillen på sommaren och ställ tillbaka på vintern". Loogista? Asiaa ehkä voi selventää se, että kun kelloa käännetään tuntin eteenpäin niin "Klockorna vrids fram en timme". Siitähän syntyykin kätevästi sitten aina niin selkeisiin ruotsin prepositioihin liittyvä muistisääntö.