Tässä on puolitoista viikkoa lusittu jo Tukholmassa ja pieniä käytönnön juttuja on tullut huomattua.

Maksaminen:

• Pankki / Luottokortti tulee lähes aina vetää maksupäätteeseen ja pinkoodi pitää itse usein näpytellä. Kortin voi vetää lukulaitteeseen jopa ennen kuin kassa on kirjannut kaikki ostokset. Käytäntö voi kyllä vaihdella ihan laidasta laitaan. Kassa voi haluta kortin, mutta koodi pitää näpytellä. Joskus pitää näpäilyn sijaan laittee perinteiseen tapaan nimi paperiin.
• Magneettikortin vetäminen lukijaan on hankalaa hommaa. Kannattaa varautua sekoiluun.
  
• Kortilla maksamisen yhteydessä usein kysytään henkkareita. En ole keksinyt mitään järjeä siihen koska ja minkälaisilla summilla henkkareita kysytään. Koodia näpytellessä ei kuitenkaan henkkareita kysellä. Parempi on vaan laittaa myyjälle ajokortti samalla maksukortin kanssa käteen. Henkkari tunnetaan nimillä "legitimation" tai lyhemmin "leg".
  
• Pienemmissä kaupoissa kannattaa varautua siihen, että myyjät menevät nihkeiksi jos yrittää maksaa alle 100 kruunun ostoksia kortilla. Joutuvat maksamaan 5% tms komission korttiostosta. Käteistä mukaan!
  
• Ruotsalaisilla on miljoonia erilaisia kanta-asiakaskortteja joita ainakin kysellään suurimmissa kaupoissa.
  

Metro:

• Metrolla eli tunnelbaanalla pääsee. Bussia joutuu käyttämään jos asuu jossain ihan metsässä.
  
• Yleensä vaunut pysähtyy samoihin paikkoihin, joten omaa paikkaa oviaukkoon nähden voi yrittää optimoida ennen junan tuloa.
• Metron saapuessa lukee vaunumäärä. Jos on ihan reunassa ruuhka-aikaan ja näytössä lukee "6 vagnar" kannattaa ryysätä keskemmälle ettei joudu seisomaan.
  
• Metroon mentäessä sisään jonotetaan ovien sivuilla, jolloin ulos tulevat kulkevat keskeltä ja sisään menevät molemmilta reunoilta. Ulos tullaan luonnollisesti ennen kuin mennään sisälle. Siis nyt puhutaan ihmismassasta, eikä individuaalista.
• Metrossa on ihan ok istua käytäväpaikalla niin, että ikkunapaikka on tyhjä ja käytävä on täynnä väkeä. Tosi tukholmalainen ei tiivistä. Ikkunapaikalle voi ryysiä jos siltä tuntuu.
• Suomessa on ollut kalabaliikkia täkäläisestä kiellosta puhua kännykkään metrossa. Vaunuissa on tarrat jotka osoittaa, että kyseessä on "mobilfri vagn". Kai samat tarrat on joka vaunussa, mutta ei se puhelimeen puhumista tunnu estävän. Kieltoa ei kukaan valvo ja en ainakaan usko, että sakkoja saisi. Ehkä tämä on ruotsalainen tapa antaa hyväksyntä kanssamatkustajien tuomitseville katseille tai jopa antaa legimiteetin puhelimeen puhuvan huomauttamiselle.

Jos tulee Tukholmaan, niin kannattaa mennä muuallekkin kuin Sergelin torille / Drotnings Gatanille. Kaupunki on oikea kaupunki, jossa kaupat / elämä elämä ei lopu heti mentäessä 2 korttelia sivuun kaupungin pääostoskadulta. Jos kortteli on hiljainen, niin ei tarvitse kävellä pitkälle kun tulee jonkin uuden metroaseman / pääkadun vaikutuspiiriin. Umpimähkään kävelemällä voi kuluttaa helposi iltapäivän ilman että tulee tylsää.

Jos kiinostaa jokin käytännön juttu tms, niin saa laittaa vaikka kommenttiin kyselyä. Voinpa yrittää vastailla sitten.