Oltiin taas Lauran kanssa viikonloppuiseen tapaan kävelyllä. Lähdetiin kävelemään tällä kertaa Tukholman "piilaakson" läpi kohti pohjoista. Täällä Kistassa on varmaan pohjoismaiden suurin IT-firmakeskittymä. Kaikki löytyy. Lisäksi täällä on paikallisen teknillisen korkeakoulun ja Tukholman yliopiston yhteinen IT-kampus.

Muutamien konttorikorttelin jälkeen saavuimme Sollentunan rajalle. Rajan takana oli heti juna-asema ja ostari. Siis sellainen Kuitinmäen ostaria muistuttava ostari. Ostarin takana olikin sitten Kuitinmäestä tuttuja elementtitaloja lautasantenneineen. Tuli mieleen lämpimästi ajat Olarissa...

Jotta Espoo-kokemus ei olisi jäänyt vain "Kuitinmäki-simulaattoriin", niin heti vieressä oli Friisilää erittäin paljon muistuttava alue. Oli isompia ja pienempiä omakotitaloja. Todella häiritsevää miten täällä on rakennettu asuntoalueita aivan samalla tavalla kuin Espoossa... Voisiko tätä sanoa ulkomailla olemiseksi, jos ei ota huomiota eroa kielessä? Voisipa sanoa ehkä kuitenkin, että jossain päin Espoota / Kauniaista puhutaan keskimäärin samaa kieltä kuin täällä keskimäärin...

Paluumatkalla käytiin sitten Lähi-idän kautta. Kista Gallerian vieressä on ns. "turkkilainen kauppa". Ihan kunnon kaupan kokoinen mesta, josta saa Lähi-Idässä käytettäviä elintarvikkeita. Ostettiin mm. viikunoita, guava-hedelmiä, greippejä,  salaattia, libanonilaisia "Fava-papuja", iranilaisen hedelmälevyn ("torshi sevan", a mouth-watering Iran fruit compound). Ostokset maksoin noin 50 kruunua... Suurin ongelma ko. kaupan kanssa on se, että ei ole mitään käsitystä miten ruokatarvikkeita pitäisi käyttää. Fava-pavut lämmitettiin tomaattimurskan kanssa (sekaan valkosipulia, oliiviöljyä ja mausteita) ja syötiin kuskusin kanssa. Sitruuna olisi sopinut hyvin, mutta sitä ei nyt ollut...