Olipa eilen perjantaina kivaa. Paikalisen killan (sektion KTH:lla) Internationella Gruppen järjesti Pink-Party tapahtuman. Silloin kun saatiin sähköpostilla tieto tapahtumasta, mietimme Lauran kanssa minkähänlaiset pippalot on vaaleanpunaiset bileet. Tietenkin mieleen englanninkielisestä sanasta "party" tulee juhlat. jossa soi musiikki, tanssitaan, juodaan alkoholia ja hengataan. Päätettiin kuitenkin mennä paikalle katsomaan mikä meininki.

Juhlien hinta oli 70kr alkoholin kanssa ja 50kr ilman. Se oli ensimmäinen asia mikä laittoi miettimään "party":n luonnetta. Bileet, jossa on jokaiselle 70kr arvosta viinaa ei ole mikään kummalisuus. Se, että alkoholittomille olis tarjolla limsaa 50kr:lla, laittoi ajattelemaan. "Tässä sinulle 3 olutta, ja sinulle kuusi litraa läskiä, eli limsaa".  Otimme sitten ihan just-in-case laulukirjat mukaan.

No sitsit ne sitten loppuenlopuksi olivatkin. Ei mitenkään mahtipontiset ja aika simppelit. Oli tarjolla ruotsalaista perinneruokaa: lihapullia, perunamuusia, mustaherukkahilloa ja suolakurkkuja. Mulle selitettiin, miten ruoka oli tosi perinteistä ruotsalaista. Ei taas mitään eroa Suomeen.

Sitseillä lukkari ei lyönyt kongia, vaan huusi "mii, mii, mii". Tulee kai sanonnasta tyyliin: "Mina damer, mina herrar, mina vänner". Laulettiin ruotsalaisia lauluja ja niiden erittäin hyviä käännöksiä englanniksi. Ihan ok, että ulkkaritkin ties mitä biiseissä tapahtuu. Sitseihin kuului myös yleisön esittämiä sketsejä, lauluja tai muuta vastaavia ohjelmanumeroita. "Gykkel" tai muuta vastaavaa på svenska. Ei voi sanoa mitään kirjoitusasusta.

Kuten Laura omassa blogissa kirjoittikim, niin tutustuttiin sitseillä ruotsalaiseen jamppaan jonka äiti on suomalainen. Varsinkin, kun samassa porukassa oli ranskalaisia, niin tuli aika sekopäinen olo kielten kanssa. Saman tyypin kanssa puhui vuorotellen sekä ruotsia, englantia ja suomea. Keskimääräisesti vahvin yhteinen kieli oli englanti, joka antoi tasotusta molemminpuolisesti puhua sitä heikompaa vierasta kieltä...

Ihmeellinen juttu, mitä sitsit ja muutama annos alkoholia saa aikaa kielitaidolle. Puhutun ruotsinkielentaito parani yhden illan aikana varmaan kymmenenkertaiseksi. Aikaisemmin on aina puhuminen ollut vähän takkuisaa ja sanoja joutunut miettimään. Eilen sai jotenkin vain jonkun lukon auki päästä ja puhuminen muuttui huomattavan paljon sujuvammaksi. Ehkäpä ruotsintunnille pitäisi tuoda aina muutama annos alkoholia luokalle ja muutama natiivi puhekaveriksi...

Sitisipaikka (paikallinen kiltahuone) tyhjennettiin jo klo 12. Siitä lähdimme sitten Stureplanille katsastamaan ravintolatarjonnan jonot. Perillä keskustassa olimme aivan liian myöhään joten baariinpääsy oli todella kiven takana. Jonot oli niin pitkiä, että ei jaksettu jonottaa enään 45min jälkeen. Metrolla kotiin.

Tänään olisi ollu "Tenta pub" ylioppilaskunnan talolla, mutta ei loppuenlopuksi jaksettukkaan lähteä sinne. Huomenna jaksaa sitten mennä kirkkain silmin alakertaan parturiin. Saa nähdä miten tukka lyhenee på svenska. "Tsa! Korta mina hår, tack!"