Tänään alkoi yritysstrategian kurssi "Strategisk Ledning". Taas ruotsalaiseen tapaan pitää vääntää pari ryhmätyötä. Nyt kohdalle osui ryhmä, joka koostuu täysin vaihtareista: Laura, Mä, islantilainen sekä saksalainen jamppa. Olin orientoitunut nyt 100% ruotsinkieliseen kurssiin, mutta nyt sitten jampat alko puhumaan ryhmässä englantia. Pistin niille emailia sitten ruotsiksi. Saa nähdä millä kielellä vastaavat...

Se saksalainen oli sellaisen lapsineron besserwisserin  ja sosiaalisesti töksähtelevän oloinen tyyppi, joten sen ruotsinkielen osaamista oli turha ihmetellä. Ihan normaalitkin saksalaiset osaavat ainakin hyvin helposti seurata luentoja ruotsiksi. Suurempaa ihmetystä herätti islantilaisen ruotsinkielentaito. Siinä sitten selvisi, että kaveri oli opiskellut koulussa tanskaa, koska se on pakollista. Ruotsikin on kai mahdollinen vaihtoehto, mutta ei kovin mitenkään yleinen valinta. Syyksi tanskan opiskelulle sanoi pohjoismaisen yhteisöllisyyden ja maan historian osana Tanskaa. Jatkossa pitää kartoittaa kuinka paljon ja millä mielellä islantilaiset sitä tanskaa opiskelevat. Islantilaiset voi nyt identifioida aivan eri tavalla, kun tietää että niidenkin tulee opiskella koulussa entisen emomaan kieltä pohjoismaisen yhteistyön varjolla. Niillä raukoilla ei kai ole sentään samalaista tanskankielistä vähemmistöä siellä kuin ruotsinkielistä vähemmistöä on Suomessa [ Olisi vajaa 17000: 5,5% (Suomessa suomenruotsaisia) * 307000 (Islannin väkiluku) = 16885 ]. Tosiaan hauska sattumus: suomenruotsalaisia on maailmassa yhtä paljon kuin islantilaisia...

Siinä olisikin sitten sitä pohjoismaista yhteistyötä parhaimmillaan, kun islantilainen koulutanskallaan ja suomalainen lukioruotsilla puhuvat keskenään skandinaaviskaa. Tässä tapauksessa onneksi se islantilainen osaa sentään ruotsia. Ja englantia...