Outoa, että kun Suomessa on pyhäpäivä niin täällä arkinen aherrus jatkuu vain. Itsenäisyyspäivän kunniaksi illalla on viellä ruotsintunti, joten vastaanotto taitaa jäädä katsomatta telkkarista. Voisipa ihan itsenäisyyspäivän kunniaksi ylla edes yrittämättä peitellä suomenruotsalaista (tai ihan vaan suomalaista) aksenttia. Suomen itsenäisyyspäivänä turha tulla minua ruotsalaisen yhteiskunnan puolelta ruotsalaistamaan! Muina päivinä on aika sama sitten. Helt Okej. Eivät kuitenkaan siinä onnistu, sen verran kova pää minulla on...

Ruotsalaiset opiskelijat pääsivät taas yllättämään. Tekivät sitten englanninkielisellä kurssilla seminaarityönsä ruotsiksi. Ei siinä mitään, mutta 3/4 kurssille osallistujista ei puhu millään tasolla ruotsia. Heja Sverige. Laitoin sitten professorille tulikivenkatkuista palautetta, på sveska, ja ilmoitin että tuollainen ei vetele eikä sen tulisi katsoa sellaista toimintaa sormien läpi. "Genom/Mellan fingrarna".

Sitten aloitin eilen myös toisen osaottelun ruotsalaista yhteiskuntaa vastaa, tarkemmin sanottuna verottajaa joka huolehtii väestökirjapidosta. Ilmoitin, että pitäisi saada henkilötunnus koska tunnen itseni ilman sitä syrjityksi Ruotsissa. Ei saa mm. puhelin liittymää tai luottotietoja Ruotsissa ilman sitä.

Kinkkinen juttu nyt on se, että Nordea ei myöntänyt luottokorttia minulle Suomessa, koska asun Ruotsissa. Täällä taas ei voi kuulua edes luottotietorekisteriin ilman henkilötunnusta - joten ilman henkilötunnusta on turha edes yrittää hankkia Ruotsalaista luottokorttia...

Jos tämä ei ala pikkuhiljaa selviämään Suomen (asia käsittelyssä Nordeassa) ja Ruotsin (asia käsittelyssä verottajalla) valitan kaikille oikeusasiamiehille. Pääasiassa Euroopan Unionin. Tämä nykyinen tilani sotii kaikki Euroopan Unionin sisämarkkina ja vapaan liikkuvuuden periaatteita vastaa. Onneksi on Euroopan Unioni ja Internetti apuna. Ilman niitä olisi todella heittopussina ilman mitään mahdollisuuksia saada tietoa omista oikeuksista...

Nyt lukemaan innovaatio managementtia...